Niityt, kedot, hakamaat ja muut perinnebiotoopit ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä. Samaan aikaan myös maailmanlaajuinen pölyttäjähyönteisten kato huolestuttaa. Luonnonsuojelualueiden niittyjen ja hakamaiden käyttö laidunnukseen hyödyttää sekä ympäristöä että laidunyrittäjää.

”Porvoossa Stensbölen luonnonsuojelualueella olemme tutkineet aiemmin umpeenkasvaneen niityn hoidon vaikutuksia pikkuapolloperhosen (Parnassius mnemosyne) runsauteen”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Mikko Kuussaari.

Uhanalainen perhonen hävisi Porvoon seudulta 1940-luvulla, mutta se siirrettiin takaisin Stensbölen niityille 19 vuotta sitten. Alussa ei tiedetty miten perhonen reagoi niityn hoitoon, mutta tutkimuksissa on todettu, että perhonen on hyötynyt umpeenkasvaneen alueen raivauksista ja lampaiden laidunnuksesta. Perhosen yksilömäärä on kasvanut hoidetulla niityllä ja vähentynyt viereisellä ei-hoidetulla alalla. Syynä perhosen menestykseen on sen toukan ravintokasvin, pystykiurunkannuksen (Corydalis solida) runsastuminen.

Perinnebiotooppien hoito hyödyttää monia muitakin pölyttäjähyönteisiä, esimerkiksi kimalaisia ja mehiläisiä, joiden vähenemiseen on havahduttu ympäri maailmaa.

”Kiurunkannus on pölyttäjille tärkeä ravintokasvi, koska se kukkii aikaisin keväällä, kun kukkivia mesikasveja on tarjolla vain vähän. Stensbölen niityllä tuhannet kiurunkannukset värjäävät koko niityn sini-violetiksi kukkiessaan toukokuun alussa. Hyvänä mesilähteenä se houkuttaa paikalle sadoittain kimalaiskuningattaria ja tarjoaa niille elintärkeää ravintoa uuden pesän perustamiseen.” sanoo Kuussaari.

Lumovoimaa-hanke lisää yrittäjien mahdollisuuksia ansaita luonnonhoidolla

Niityt, kedot, hakamaat ja muut perinnebiotoopit ovat vaarassa hävitä Suomesta, ilmenee valtakunnallisesta luontotyyppien uhanalaisarvioinnista. Laidunnuksella, niitolla ja puuston sekä pensaskerroksen raivauksilla voidaan säilyttää ja ennallistaa perinnebiotooppeja. Hoidetuista alueista yli kolmannes sijaitsee nykyään luonnonsuojelualueilla. Hoito torjuu luonnon monimuotoisuuden vähenemistä monipuolistamalla luontoympäristöä ja auttamalla umpeenkasvusta kärsiviä uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja.

”Valtion ja yksityisten luonnonsuojelualueilta löytyy vielä arvokkaita perinnebiotooppeja, jotka ovat vailla hoitoa. Metsähallituksen Luontopalveluilla on keskeinen rooli hoidon suunnittelussa ja ohjaamisessa ja maatalousyrittäjät ovat avainasemassa hoidon toteutuksessa”, kertoo suunnittelija Martina Reinikainen Metsähallituksen Luontopalveluista.

”Lumovoimaa! Luonnonsuojelualueet maaseudun yrittäjien tulonlähteeksi” on Metsähallituksen Luontopalvelujen ja ProAgria Etelä-Suomi ry / Maa- ja kotitalousnaiset yhteishanke, jonka tavoitteena on lisätä luonnonsuojelualueiden niittyjen ja hakamaiden hoitoa. Hankkeessa ideoidaan uusia työmahdollisuuksia maatalousyrittäjille ja etsitään myös uusia laidun- tai niittokohteita Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen luonnonsuojelualueilta.

”Kustannustehokkaaseen lopputulokseen päästään tehokkaalla yhteistyöllä. Luonnonhoito- ja laidunyrittäjät voivat saada luonnonlaitumen hoitoon tukea EU:n ympäristösopimuksella. Luonnonsuojelualueiden niityt ja hakamaat ovat usein yrittäjiä kiinnostavia arvokkaita erityiskohteita”, toteaa Reinikainen.

Vuoteen 2020 kestävässä hankkeessa tiivistetään Metsähallituksen, ProAgrian, karjankasvattajien ja maatalousyrittäjien yhteistyötä. Hankkeessa etsitään luonnonsuojelualueiden erityiskysymyksiin ratkaisuja mm. yhteisissä laiduntapaamisissa ja tutustutaan hyviin käytäntöihin opintoretkellä. Suunnittelukäytäntöjä yhtenäistetään ja yksinkertaistetaan.

Lumovoimaa!-hankkeen toteutuksesta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut yhdessä on ProAgria Etelä-Suomi ry / Maa- ja kotitalousnaiset kanssa. Hanketta rahoittavat Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukset Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Lisätietoja